30.1.2013

BARACK HUSSEIN OBAMA II

On lapsellista uskoa ja jopa typerää kuvitella, että Yhdysvaltain presidentti Barack Hussein Obama II olisi edistyksellinen humanisti, joka ajaisi maailmanrauhaa ja pyrkisi oikeudenmukaisempaan maailmaan. Toki ihminen tarvitsee unelmia jaksaakseen elää, mutta toiveuni hyvästä Obamasta saattaa muuttua lähemmin tarkasteltuna suden hetkeksi.

Barack Obaman osoittaminen edeltäjiensä kaltaiseksi sotarikolliseksi ei edellytä edes tukeutumista salaliittoteorioihin. Hänen etninen ja ammatillinen taustansa eivät näytä olevan myöskään este hänen rikoksilleen ihmisyyttä vastaan. Näytelmissä tarvitaan käsikirjoittajia, ohjaajia, lavastajia, näyttelijöitä, pääosanesittäjiä, muusikoita, tiedottajia, tuottajia ja apuhenkilökuntaa sekä katsojakuntaa. Katsoja kohtaa näyttämön ja rakentaa kokemansa perusteella oman mielikuvansa tapahtumien kulusta. Näytelmän viestin uskottavuus kohentuu entisestään viestintävälineiden ja omien ystävien kertoman perusteella. Valkoinen talo on laitosteatteri.

Yhdysvallat on tällä hetkellä maailman suurin sotilasmahti. Liittovaltio pitää maailmaa kourissaan asevoimiensa – ei hampurilaisten, kokiksen ja viihdeteollisuutensa avulla. USA:lla on nykyisin 702 sotilastukikohtaa ympäri maapalloa. Ne sijoittuvat 132 eri valtion alueelle. USA:n johtamaan aggressiiviseen sotilasliitto Natoon kuuluu 22 jäsenvaltiota. Kaikki ovat lukeneet tiedotusvälineistä USA:n kiduttavan sotavankejaan, ylläpitävän keskitysleirejä sekä syyllistyvän käymissään sodissa siviilien surmaamiseen. On aivan toinen asia, kuinka moni ihminen välittää näistä tosiasioista. Humanistinen väliintulo ja sotilaallinen kriisinhallinta ovat tekopyhyyttä, jolla peitetään eurooppalaisten omaa osasyyllisyyttä ja oikeutetaan Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten jatkuvat sotilaalliset invaasiot maailmassa.

Barack Obama ei ole vetänyt sotilaitaan Irakista ja Afganistanista. Libya on edelleen Gaddafin kaatamisen jälkeen sekasorrossa. Pakistanissa kuolee siviilejä amerikkalaisten lennokkien murhaiskuissa. Kuuban maaperällä sijaitseva Guantánamon keskitysleiri ja laivastotukikohta ovat edelleen sulkematta. Kuuban kauppasaartoa ei ole lakkautettu YK:n suosituksista huolimatta. Yhdysvallat jatkaa aktiivisesti Latinalaisen Amerikan vasemmistolaisten hallitusten horjuttamista. Obaman valtakaudella USA:n on suorittanut sotilaallisia operaatioita lisäksi Somaliassa, Jemenissä, Syyriassa, Haitissa ja Malissa. Sotatoimet ovat tuhonneet kohdemaissa miljoonien ihmisten kodit, terveyden, toimeentulon ja infrastruktuurin. Presidentti Obama edistää myös tarmokkaasti Lähi-idän ajautumista vakavaan sotilaallisen konfliktiin. Hän tähyää jo Tyynellemerelle.

Valtionpäämiehenä ja hallituksen johtajana Barack Obama on Yhdysvaltain korkein toimeenpane-va viranomainen sekä maan asevoimien ylipäällikkö. Asemansa puolesta hänelle lankeaa vastuu maansa sotapolitiikan seurauksista. Juristina hänen pitäisi tiedostaa tämä asia.

USA:n suurkapitalistit pitävät Barack Obamaa vain USA:n valtiokonsernin toimitusjohtajana. Jos hänen johtamansa suuryhtiön tärkeimmät tuotantohaarat – sotateollisuus ja sodankäyntipalvelut – ovat uhattuina, hänen on aloitettava vaikka sota, jotta maan talous pysyisi pystyssä. Toimitusjohtaja Obama hyväksyy asemansa. Hän kuuluu samaan raatokärpästen laumaan kuin useimmat edeltäjistään.

Matti Laitinen
27.1.2013

15.1.2013

HÄKÄMIES KAASUTTAA

Suomalaisen kapitalismin edunvalvoja Jyri Häkämiehen mukaan Suomella on kolme haastetta: kilpailukyvyn palauttaminen, julkisen talouden kohottaminen ja uusien työpaikkojen luominen. Ministerikaudellaan Häkämies oppi tekemällä oppien, kuinka valtiota hyödynnetään luokkaherruuden välineenä. Hänen nykyiseen toimenkuvaansa kuuluu kapitalistien omaisuuden turvaaminen ja yksityisomistukseen perustuvan tuotantotavan edistäminen Suomessa.

Ensinnäkin Häkämiehen mukaan pääsyy maamme vientiteollisuuden kilpailukyvyn heikkenemiseen ovat kohonneet palkkakustannukset. Kuinka vientiteollisuuden palkkakustannukset ovat voineet kasvaa kohisten, kun merkittävä osa Suomen vientiteollisuudesta on lakkautettu, myyty ulkomaisille sijoittajille tai siirtynyt toimimaan Aasiaan? EU:n neljän perusvapauden – pääomien, työvoiman, tavaroiden ja palveluiden liikkuminen – on toteutettu lakkauttamalla ja yksityistämällä valtion liikeyrityksiä ja valtioenemmistöisiä osakeyhtiöitä, luopumalla valtion kannattavista tytäryhtiöistä sekä antamalla maan luonnonvarat kansainvälisten sijoittajien käyttöön. Valtion tuotantosektorin tuhoaminen on kasvattanut olennaisesti pysyvää pitkäaikaistyöttömyyttä Suomessa. Keiden palkkoja pitäisi alentaa ja työaikoja pidentää?

Toiseksi Häkämies narisee väestömme ikääntymisestä aiheutuvista kustannuksista. Häntä eivät huolestuta kuitenkaan vanhuspalvelujen huono tola ja vanhusväestön elämän vähäinen kunnioitus.  Julkista kestävyysvajetta voisi hänen mukaansa lieventää työntekijöiden työuria ja viikkotyöaikaa pidentämällä. Ylijohtaja Juhana Vartiaisen mukaan ikääntyville työntekijöille voisi maksaa lisäksi heikompaa palkkaa. Eläkevaroja halutaan sijoittaa mieluummin yritystoiminnan tukemiseen ja pörssitoimintaan kuin eläköityvien työntekijöiden toimeentulon turvaamiseen. Kapitalistit eivät soisi eläkerahastoista muodostuvan tuottamattomien kansalaisten eurovarastoja.

Kolmanneksi Häkämies haluaisi yksityistää julkisen palvelutuotannon sosiaali- ja terveysalalla. Näin luotaisiin uusia työpaikkoja ja yrityksiä. Yhteiskunnan suomia palveluita lakkautettaessa näitä tuottavat työntekijät irtisanotaan. Kuinka työpaikkojen ja työntekijöiden määrä voi kasvaa, jos kyseiset palvelut toteutetaan tämän jälkeen entistä harvemman yrityksen toimesta ja entistä pienemmällä työvoimalla.

Uusliberalismiin olennaisesti kuuluva valtion tarjoamien peruspalveluiden supistaminen ja sosiaalipolitiikan tiukat säästöohjelmat ovat jo synnyttäneet maahamme yli 900 000 köyhyysrajan alapuolella elävän ihmisjoukon. Markkinatalouden elementtejä on tuotu mukaan julkishallintoon kuntakonserneina. Maamme alueellisen itsehallinnon tuhoaminen kuntateurastuksen avulla saattaa tämän uusliberalismi-projektin vallitsevaksi olotilaksi.

Häkämies haaveilee sosiaalisten markkinoiden luomisesta Suomeen. Tämä tarkoittaisi sitä, että terveyspolitiikassa siirryttäisiin säätiöiden ylläpitämiin sairaaloihin, julkiset terveysasemat siirtyisivät yhteiskunnallisten yritysten haltuun, vapaaehtoistoiminnan osuutta lisättäisiin sosiaalipalveluissa, ympäristövastuuta vyörytettäisiin asukkaille ja yhdistyksille. Poliisin ylin johto, oikeuslaitos, puolustuslaitos ja pakolliset viranomaispalvelut jäisivät julkisen sektorin haltuun. Muista palveluista huolehdittaisiin – mikäli niistä ylimalkaan huolehditaan – sosiaalisten markkinoiden ja vapaaehtoisvoimien toimesta.

Neljänneksi Suomen voimassa oleva perustuslaki ei kiellä valtiota harjoittamasta omaa kannattavaa yritystoimintaa ja hyödyntämästä maamme luonnonvaroja. Omistajaohjauslain mukaan eduskunta päättää, missä yhtiöissä valtio voi luopua yksinomistuksestaan tai määräysvallastaan. Eduskunta myös päättää määräysvallan hankkimisesta valtiolle, jos kysymyksessä on merkittävä yritys. Valtioneuvosto päättää valtionomistuksesta eli osakkeiden ostamisesta ja myymisestä ja omistajaohjauksesta vastaava ministeriö useimmista omistajaohjaukseen ja omistajavallan käyttöön liittyvistä kysymyksistä.

Jyri Häkämiestä tällainen vaihtoehto ei kiinnosta, koska hän ajaa kapitalistien hyvinvointivaltiota. Aikai-semmin valtion omistamilla yrityksillä ja tuotantolaitoksilla liikenteen, kuljetuksen, tieteen ja tutkimuksen, metalli-, kemian- ja kaivosteollisuuden, laivanrakennuksen ja energiatuotannon parissa oli suuri merkitys maamme taloudessa ja työllisyydessä.

Häkämies on hajuton, mauton ja väritön kaasumies, jonka toiminta tappaa monelta tulevaisuuden.

Matti Laitinen
Helsinki